Innovatiiviset ja rohkeat Tukialuksen lyhythankkeiden toimeksiantajina

Tässä blogissa on aiemmin mainittu Tukialus toiminnan edustavan lyhythanketoimintaa. Mitä sitten on lyhythanketoiminta? Millainen oppimisympäristö edustaa lyhythanketoimintaa?

Lyhythanketoiminta on Tukialus toiminnan yhteydessä syntynyt käsite. Näin voidaan aika vahvastikin sanoa, koska mm. Google ei tuota yhtään tulosta sanahaulla kyseisellä termillä. Käsitteen lyhythanketoiminta käytöllä pyritäänkin  tuottamaan eroa ja tuotteistamaan  Tukialus toimintaa suhteessa toisenlaisiin projekteihin. Seuraavassa onkin pyritty kuvaamaan lyhythanketoiminnan eroja perinteisempään hanketoimintaan niin kuin 
Tukialuksella asia halutaan ymmärtää.

Lyhythanketoiminta

  1. On kestoltaan intensiivistä, enimmillään kuukausissa laskettavaa projektitoimintaa
  2. Lyhytaikaisuudestaankin johtuen lyhythankkeet eivät sovellu massiivisia yhteistyöverkostoja hallinnoivaksi, moniammatillisesti, kansallisesti tai kansainvälisessä yhteistyöverkostossa toteutettavaksi yhteistyöksi
  3. Erityisesti Tukialus hankkeissa hankkeet ovat interventioluonteisia, työelämästä tulevaa selkeästi yksilöityä tarvetta palvelevaa toimintaa
  4. Lyhythankkeen palvelusta tilaaja maksaa ennalta sovittua korvausta yhteistyöoppilaitokselle, joka resurssoi opiskelijoiden oppimista tukevan työelämäyhteistyön pääosin opetusresurssien ja opiskelijoiden saamien opintopisteiden kautta
  5. Lyhythanketoimintaa kehittää opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia, osaamista ja yrittäjämäistä työskentelyotetta. Toiminnan tarkoituksena onkin lisätä mm. opiskelijoiden kustannustietoisuutta, oppia tuotteistamisen, yhteisöviestinnän, markkinoinnin ja myynnin taitoja

Eräs tärkeä näkökulma on lyhythanketoiminnan näkökulmasta on ketteryys. Kun hanketoimintaa tehdään muutaman kuukauden perspektiivillä, ei asioita voi jäädä ihmettelemään, jättää erilaisten tulevien kokousten kautta pohdittavaksi tai ilman päätöksiä ja ratkaisuja.

Innovatiivisille tilaajille tyypillistä näyttää olevan substanssialueen hallitseva, tunteva ja visonäärinen johtuus. Kovin byrokraattinen ja varovainen organisaatio tuskin sopii lyhythanketoiminnan kumppaniksi ja tilaajaksi.

Tukialus toimeksiantajien innostus tarttuu opiskelijoihin. Organisaatiot luovat samalla myönteistä kuvaa itsestään tulevina työnantajina ja haasteellisten työpaikkojen tarjoajina. Projektiyhteistyö onkin myös oiva mahdollisuus rekrytoinnin näkökulmasta saada mm. tulevien kehittämishankkeiden harjoittelijoiksi, opinnäytetyön tekijöiksi, projektityöntekijöiksi ja usein vastaavienkin tehtäviin.

Tukialukselta ketteryys edellyttääkin hyvää organisointi, selkeitä toimeksiantoja sekä projektipäälliköiden ja -ryhmien aktiivisuutta ja tarttumista heti toimeen. Tässä asioissa on varmasti koko ajan kehitettävää, mutta kymmenen vuoden kokemuksella voisi sanoa, että hyvällä tiellä ollaan.

Entä sitten Tukialus toimeksiantojen näkökulmasta. Tukialus toimeksiantoihin tarttuvat yleensä innovatiiviset ja rohkeat yhteisöt. Ilmeistä rohkeutta tarvitaan mm. opiskelijayhteistyössä. Miten vielä opiskeluvaiheessa olevat opiskelijat pystyvät vastaamaan työelämän kehittämisen haasteeseen?Ilmeisesti aina organisaatiot eivät osaakaan ajatellut opiskelijoita resurssilähtöisesti. 

Projektiryhmiä koottaessa lähdetään opiskelijoiden osaamisen analysoinnista ja hankkeen vaatimuksista. 5. lukukauden opiskelijat ovat muitakin kuin ylioppilaita. Sosiaalialalta hankitun työ- ja harjoittelukokemuksen lisäksi useilta sosionomi (AMK) opiskelijoilta löytyy myös aikaisempia tutkintoja, mm. lähihoitajia, viittomakielen tulkkeja, opistoasteen tutkinnon suorittaneita, sairaanhoitajia, tradenomeja, yrittäjiä, erilaisia valmentajia, harrastustoiminnassa tai työelämässä johtajatehtäviä hoitaneita sekä akateemisenkin loppututkinnonkin suorittaneita, esim. lakimies ja ekonomi.


Turussa 10. syyskuuta 2010

Päivitetty 28.4.2015


Juha Knuuttila

Tukialuksen opettaja-valmentaja